Mansikka

 

Oma maa, mansikka. Herkulliset ja makeat mansikat kypsyvät kotimaisista marjoista ensimmäisinä. Moni odottaakin mansikka-aikaa vesi kielellä. Nykyään saatavilla on useita lajikkeita, joten makuja on monenlaisia ja myöskin satokausi on hieman pidempi. Mansikka on monikäyttöinen ja varsinainen herkkupommi. Kaiken lisäksi se on myös terveellinen.

Mansikka soveltuu hyvin sekä leivonnaisiin että suolaisiin salaatteihin, jäätelöä, jugurttia tai puuroa unohtamatta. Oma suosikkini on kesäinen salaatti, jossa on lehtisalaattia, kesäsipulia, fetaa tai halloumia sekä mansikkaa. Salaatti viimeistellään ripauksella öljyä ja balsamicokastiketta. Helppoa ja hyvää. Mikä on sinun suosikkisi?

Pakastaminen on oivallinen tapa säilöä mansikat talven varalta. Sari tutki väitöskirjassaan fenolisten yhdisteiden pysymistä marjojen säilömisen ja käsittelyn yhteydessä (Häkkinen 2000). Mehua valmistettaessa varmin tapa säilyttää bioaktiiviset yhdisteet on kylmäpuristus. Hilloissa fenoliset yhdisteet, kuten flavonoidit, säilyvät melko hyvin, kunhan marjojen rakennetta ei rikota liikaa. Pakastettaessa ja kaikessa marjojen säilönnässä tärkeää on hyvä kylmäketju ja nopea käsittely.

Mansikka, kuten muutkin marjat, sisältävät maltillisesti energiaa. Sadassa grammassa mansikkaa on 45 kcal, se sisältää mm. runsaasti C-vitamiinia ja kuitua (www.fineli.fi). Sen tärkeimmät fenoliset yhdisteet ovat antosyaanit ja ellagitanniinit. Mansikasta saadaan myös tärkeitä mineraaleja, kuten kaliumia ja kalsiumia.

Mansikoita on käytetty jo pitkään erilaisissa rohdosvalmisteissa, esimerkiksi ummetukseen ja keuhkotautiin. Näistä hieman lisää podin puolella.

Millaisia terveysvaikutuksia mansikalla sitten oikeasti on? Usein ruoka-aineita käsittelevissä jutuissa vedetään mutkat suoriksi ja tehdään yleistyksiä terveysvaikutuksista marjan sisältämän yksittäisen yhdisteen perusteella. Marjojen tuottamilla yksittäisillä fenolisilla yhdisteillä on omanlaisia vaikutuksia, jotka liittyvät niiden kemialliseen rakenteeseen. Kuitenkin kokonaisuus ja tasapaino ratkaisevat. Marjan terveysvaikutukset eivät useinkaan ole vain yhden tietyn yhdisteen ansiota, vaan usean eri tekijän summa. Podin puolella pohdimme vähän enemmän lehtien palstoilta löytyviä mansikasta esitettyjä väitteitä, joille ei välttämättä löydy todistetta tieteellisistä tutkimuksista.  

Mutta mille mansikan terveysvaikutuksille löytyy oikeasti tieteellistä pohjaa? Mansikkatutkimusta tehdään kokonaisten marjojen lisäksi kuivatuilla mansikoilla tai mansikkajauheella. Dosentti Riitta Törrönen Itä-Suomen yliopistosta on koonnut laajan yhteenvedon marjojen terveysvaikutuksista. (Törrönen 2017) Mansikkajauheella tehdyissä tutkimuksissa päivittäisellä käytöllä on havaittu suotuisia vaikutuksia veren kokonaiskolesterolin ja LDL-kolesterolin (”paha-kolesteroli”) pitoisuuksiin usean viikon käytön jälkeen, kun käyttömäärät ovat vastanneet n. 300-500 g tuoreita mansikoita. Vaikuttaa myös siltä, että mansikka estäisi rasvojen hapettumista, eli toimisi antioksidanttina. Lisäksi mansikka näyttäisi parantavan aterianjälkeisiä insuliini- ja tulehdusvasteita, minkä ajatellaan tasaavan rasvaisen tai hiilihydraattipitoisen aterian elimistöä kuormittavia vaikutuksia. (Törrönen, 2017)

Hiljattain julkaistussa kliinisten tutkimusten yhteenvedossa (meta-analyysissä) arvioitiin mansikan vaikutuksia verenpaineeseen, veren rasvoihin, paastosokeriin, verisuonten seinämän toimintaan ja matala-asteisen tulehduksen merkkiaineeseen (hsCRP). Tutkimuksissa moneen sairauteen liittyvä matala-asteinen tulehdus väheni merkittävästi. Myös kokonaiskolesterolipitoisuuden ja LDL-kolesterolin (”paha-kolesteroli”) määrässä nähtiin pieniä positiivisia merkkejä henkilöillä, joilla veren rasva-arvot olivat alun perin koholla. (Gao et al. 2020)

Vaikuttaa siis siltä, että mansikalla olisi suotuisia vaikutuksia ainakin tärkeisiin veren rasva-arvoihin ja matala-asteiseen tulehdukseen. Ruokavaliossa mansikan käytöllä voidaan väestötasolla vaikuttaa useiden sairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien ja tyypin II diabeteksen riskiin. Siitä vaan mansikoita syömään!

Jos haluat lukea lisää mansikan terveysvaikutuksista, kannattaa ehdottomasti vilkaista dosentti Riitta Törrösen kirjoittamaa yhteenvetoa marjojen terveysvaikutuksista (Törrönen 2017).

 

Höpinöitä mansikasta voit kuunnella Marjapommi-podista täältä:

https://soundcloud.com/user-954157633/t1-marjapommi-jakso-2-mansikka

 

Seuraavalla kerralla aiheena on mustikka.

 

Marjaisin terveisin,

 

Anne ja Sari

 

                                           
Emäntä Kustaava Koivistoinen Koivulan tilalta mansikkakoreja täynnä olevan maitokärryn kanssa. Kuvaaja: Pekka Kyytinen. Kuva: Museoviraston kuvakokoelmat.

 

 

 

Viitteet:

Sari Häkkinen 2000:

https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_951-781-801-7/urn_isbn_951-781-801-7.pdf

Riitta Törrönen 2017:

http://www.savogrow.fi/files/319/Tutkimustietoa_marjojen_terveysvaikutuksista_maaliskuu2017.pdf

Gao ym. 2020:

British Journal of Nutrition: https://doi.org/10.1017/S000711452000121X