Mustikka

Mustikka on metsiemme sinistä kultaa. Oletko jo käynyt poimimassa? Se sisältää luonnonmarjoista eniten antosyaaneja, mistä niiden tumma värikin jo kertoo. Metsämustikan antosyaanipitoisuudet ovat noin kaksinkertaiset pensasmustikkaan verrattuna. Antosyaanit ovat hapettumista ehkäiseviä eli antioksidanttisia fenolisia yhdisteitä, joihin mustikan terveysvaikutusten ajatellaan liittyvän. Toki mustikassa on muitakin bioaktiivisia yhdisteitä, kuten lignaaneja ja vitamiineja (C, E). Lisäksi mustikka on runsaskuituinen ja sisältää tärkeitä mineraaleja, kuten sinkkiä, magnesiumia, kaliumia ja kalsiumia.

Mustikkapiirakka on mustikkaherkkujen klassikko. Mustikan mieto maukkaus sopii erityisen hyvin esimerkiksi kaurapuuron kanssa. Laita jäiset mustikat kuuman puuron päälle, jossa ne sulavat sopivasti juuri ennen nautiskelua ja näin saat myös vitamiinit ja antosyaanit ’lyhentämättöminä’ elimistön käyttöön. Maultaan mustikka sopii hyvin yhteen myös rukiin kanssa. Luonnollisesti mustikat sopivat hyvin myös salaatteihin ja esimerkiksi kuivatulla mustikalla voi maustaa graavikalaa.

Mustikkaa ja mustikan lehtiä on käytetty rohtona yli tuhannen vuoden ajan, mistä rupattelemme lisää podin puolella. Mustikan vaikutuksia silmiin, verisuoniston terveyteen, ateriajälkeiseen sokeritasapainoon ja muistiin on myös tutkittu paljon - erityisesti pensasmustikalla. Näyttäisi siltä, että mustikka ja sen antosyaanit parantaisivat silmänpainetautipotilaiden näkökykyä (1) ja mustikkavalmisteen nauttiminen lieventäisi silmien väsymisoireita näyttöpäätetyöskentelyn aikana (2). Metsämustikan on todettu vaikuttavan suotuisasti sokeritasapainoon sekä alentavan useisiin sairauksiin liittyvää matala-asteista tulehdusta säännöllisesti käytettynä (3, 4). Mustikan verenpainetta alentavasta vaikutuksesta on osittain vielä ristiriitaista tietoa. Kliinisissä tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että mustikka parantaa muistia ja hidastaa kognitiivista ikääntymistä yli 70 vuotiailla naisilla (5) ja mustikkamehun tai –jauheen päivittäinen nauttiminen parantaa ikäihmisten suoriutumista muistitesteissä (6,7). Podissamme kerromme vielä parista ihan uunituoreesta mustikkatutkimuksesta; käy kuuntelemassa mitä hyötyä mustikan syömisestä voi olla murrosikäisten mielialavaihteluihin tai sydäninfarktista toipuvalle? Haluamme myös muistuttaa, että vaikka mustikan vaikutuksia on tutkittu paljon, niin dataa ja todisteita ei silti ole riittävästi terveysväittämien esittämiseen.

Mustikan sato tänä vuonna näyttäisi Luonnonvarakeskuksen mukaan olevan erittäin hyvä. Siitä vaan torille tai mustikkametsään keräämään edes ne piirakkamarjat! Samalla nappaat itsellesi ja läheisillesi mustikan positiiviset vaikutukset– ilman yliannostuksen vaaraa.

Kuuntele Marjapommi podi täällä:

-      SoundCloud: https://soundcloud.com/user-954157633

-      Spotify: https://open.spotify.com/show/4FIS77NPSbHgjrHO94F5dH?si=7B_dLWEFRbW3zHDapXCZLw

Ensi viikolla meidän aiheena on lakka, valokki, hilla, suomuurain - rakkaalla marjalla monta nimeä.

Marjaisin terveisin,

Anne ja Sari

Viitteet:

1)    Shim ym. J Med Food 15:818-823, 2012

2)    Ozawa ym. J Nutr Health Aging 19: 548-554, 2015

3)    Törrönen ym. J Nutr 143: 430-436, 2013

4)    Kolehmainen ym. Mol Nutr Food Res 56:1501-1510, 2012

5)    Devore ym. Ann Neurol 72: 135-143, 2012

6)    Krikorian ym. J Agric Food Chem 58:3996-4000, 2010

7)    Miller ym. Eur J Nutr  57:1169–1180 , 2018