Herukat

Mustaherukat, punaherukat, viherherukat ja valkoherukat ovat Suomessa yleisesti viljeltyjä lajikkeita. Ensimmäiset merkinnät herukoiden viljelystä on puna- ja valkoherukoista jo 1660-luvulta. Herukoita kasvaa myös luonnonvaraisina.

Herukoita, erityisesti mustaherukkaa on käytetty rohtona ja vilustumissairauksien lääkkeenä kautta aikain. Toivo Rautavaaran mukaan eräs saksalainen professori oli vakuuttanut, että jos mustaherukkamehua juo lasillisen päivittäin, ei kuole korkeasta verenpaineesta ja verisuonten kalkkeutumisesta johtuvaan aivohalvaukseen.

Mustaherukka on todellinen vitamiinipommi, se sisältää runsaasti C-vitamiinia (128 mg/100 g), A- ja E-vitamiinia sekä folaattia. (www.fineli.fi) Näitä tärkeitä vitamiineja löytyy myös punaherukasta, joskin hieman pienempiä määriä. Puna- ja mustaherukat ovat runsaskuituisia (5 ja 5,8 g/100 g:ssa) ja molemmat sisältävät kaliumia (310 mg ja 340 mg 100 g:ssa). Fenolisia yhdisteitä, etenkin antosyaaneja ja proantosyaaneja on mustaherukassa paljon ja ne yhdessä C- ja E-vitamiinien kanssa toimivat antioksidantteina. Antioksidantit toimivat elimistössä estäen haitallisia hapettumisreaktioita.

Mustaherukan kuoren tumma värikin jo ennustaa, että antosyaaneiden kuten myös proantosyaaneiden pitoisuudet ovat suuret, marjoistamme toisiksi suurimmat heti metsämustikan jälkeen (1, 2). Kaiken kukkuraksi mustaherukan siemenet ovat oivallisia hyvien rasvahappojen lähteitä.

Mustaherukan vaikutuksia sydän- ja verisuonisairauksien, tyypin 2 diabeteksen ja näkökykyyn on tutkittu erilaisissa kliinissä tutkimuksissa ja näyttääkin siltä, että mustaherukalla olisi suotuisia vaikutuksia näihin sairauksiin. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että mustaherukkamehun pitkäaikainen käyttö (neljä kertaa päivässä 250 ml kuuden viikon ajan) paransi verisuonen sisäkalvon toimintaa ja lisäksi moniin sairauksiin liittyvä oksidatiivinen stressi väheni (3). Lupaavaa tutkimustietoa on myös mustaherukkavalmisteen näyttöpäätetyöskentelyn aiheuttaman näöntarkkuuden heikentymisen estosta (4).

Mustaherukka, kuten monet muutkin marjat, vaikuttaa suotuisasti veren sokeripitoisuuden hallintaan. Glykeeminen profiili, eli verensokerin nousu ja lasku sokeripitoisen (sakkaroosi) aterian jälkeen, tasoittui kun samassa yhteydessä nautittiin mustaherukkasosetta (150 g) tai mustaherukkanektaria (300 ml 50 % mehua) (5, 6).

Nyt olisikin oivallinen tilaisuus kerätä vitamiini- ja flavonoidipommi talven varalle. Herukoita kypsyy nyt vauhdilla ja niiden poimiminen on palkitsevaa hommaa, marjakori täyttyy vauhdilla omassa puutarhassa vaikkapa marjapommi-podcastia kuunnellen. 

 

Kuuntele Marjapommi podi täällä:

- https://soundcloud.com/user-954157633/t1-jakso-5-herukat

- https://open.spotify.com/show/4FIS77NPSbHgjrHO94F5dH?si=9VV1jHn9R-WpoDckPF_R0w

 

Ensi viikolla meidän aiheena on vadelma. Kuulumisiin!

 

Marjaisin terveisin,

Anne ja Sari

 

Viitteet:

1)       Koponen ym. J Agric Food Chem 55: 1612-1619, 2007

2)       Hellström ym. J Agric Food Chem 57: 7899-7906, 2009.

3)       Khan ym. Free Rad Biol Med 72: 232-237, 2014.

4)       Nakaishi ym. Altern Med Rev 5: 553-562, 2000.

5)       Törrönen ym. Am J Clin Nutr 96:527-533, 2012.

6)       Törrönen ym. J Nutr Sci 6: e4, 1-7, 2017.