Vadelma

 

Vadelman tuoksu on lumoava ja se valtaa koko huoneen. Kuningatar, tuo mustikan ja vadelman yhdistelmä on vailla vertaa ja usean piirakanleipojan sekä jäätelönsyöjän suosikki.

Vadelmia kasvaa luonnossa lehtomaisilla tuoreilla kankailla, hakkuuaukeilla, ojien ja metsien reunamilla sekä purojen että jokien rannoilla. Luonnossa kasvavasta vadelmasta on jalostettu isompi puutarhavadelma, jota löytyykin kotipihoilta yhä enemmän. 

Fenolisten yhdisteiden pitoisuus vadelmassa on suunnilleen samanlainen kuin mansikassa, mutta toisaalta vain neljäsosa mustikan polyfenoleiden määrästä. Antosyaanit ja ellagitanniinit ovat yleisimmät fenoliset yhdisteet vadelmassa. Vadelmasta löytyy erityisesti B-ryhmän vitamiineja (folaatti, B6, B2, B1) sekä A, K ja C-vitamiineja.

Kuten monia muitakin marjoja, myös vadelmaa on entisaikaan käytetty kansanlääkinnässä meillä ja muualla maailmassa erityisesti kuume- ja vilustumisoireissa sekä haavojen, ripulin ja munuaisvaivojen hoidossa. Toivo Rautavaara kirjoittaa myös, että vadelmia on suositeltu mm. ummetukseen ja liikahapposuuteen, diabetekseen ja reumaatikoille sekä heille, joilla on korkea virtsan proteiinipitoisuus. (1,2)

Kokeellisissa tutkimuksissa on saatu viitteitä vadelman kyvystä ennaltaehkäistä kroonisia sairauksia kuten sydän- ja verisuonitauteja, kakkostyypin diabetesta,ylipainoa ja Alzheimerin tautia. (3) Kliinisiä eli ihmisillä tehtyjä tutkimuksia ei juurikaan ole. USA:ssa käytetään paljon ”mustaa vadelmaa” ja siitä löytyy myöskin tutkimuksia enemmän kuin tästä meidän punaisesta vadelmasta. Vadelman vaikutusta sokeriaineenvaihduntaan ihmisillä on tutkittu, mutta vaikutuksia aterianjälkeiseen sokeri- tai insuliinivasteeseen ei ole havaittu (4,5).

Sen sijaan vadelmauute ja sen sisältämät ellagitanniinit näyttävät nujertavan haitallisia bakteereita, kuten sairaalabakteeri MRSA:ta. Lupaavaa on myös se, että nämä yhdisteet eivät hyökkää elimistölle tärkeisiin hyviin, eli probioottisiin, bakteereihin. Aiheesta lisää Ylen Tiedeykkösessä (6). Anti-mikrobiaalisia ominaisuuksia hyödynnetään myös kosmetiikkateollisuudessa, jossa vadelma on suosittu raaka-aine.

Vadelmaa kannattaa siis käyttää sekä sisäisesti että ulkoisesti, koko marja hyödyntäen.

 

Kuuntele Marjapommi podi täällä:

https://soundcloud.com/user-954157633/t1-jakso-6-vadelma

 

Ensi viikolla meidän aiheena on Annen lempiaihe, puolukka. Kuulumisiin!

 

Marjaisin terveisin,

Anne ja Sari

 

 

 

 

1.     Zhang ym. Trop. J. Pharm. Res. 10; 243-248, 2011

2.     Rautavaara T. Miten luonto parantaa. WSOY 1980.

3.    Burton-Freeman ym. Red raspberries and their bioactive polyphenols: cardiometabolic and neuronal health links. Adv Nutr 7: 44-65, 2016

4.    Törrönen R, Kolehmainen M, Sarkkinen E, Poutanen K, Mykkänen H, Niskanen L. Berries reduce postprandialinsulin responses to wheat and rye breads in healthy women. J Nutr 143: 430-436, 2013

5.      Clegg ME, Pratt M, Meade CM, Henry CJK. The addition of raspberries and blueberries to a starch-based fooddoes not alter the glycaemic response. Br J Nutr 106: 335-338, 2011

6.       https://areena.yle.fi/audio/1-50547326