karpalo

 

Syksyn viimeisiä poimittavia on soiden punainen helmi, karpalo. Karpalon kova kuori napsahtaa rikki ja sen  kirpsakka maku täyttää suun. Kokeilisinko vielä toisenkin, jos se ei olisi niin kirpeä, kuin se ensimmäinen oli? Voin kertoa, että kannattaa kokeilla! Nämä punaiset helmet voi muuten poimia myös jäiseltä kevätsuolta, sillä niiden sisältämä pektiini ja sitruunahppo suojaavat niitä talven koitoksilta.

Pirteän raikas karpalo on oivallinen marjapommi, joka on täynnä vitamiineja ja bioaktiivisia yhdisteitä. Karpaloa voi käyttää monella tavalla, mehuna, kokonaisina marjoina, hyytelönä tai vaikkapa jauheena. Onnistuupa jäisillä karpaloilla myös sormiruokailun harjoittelu – kuten eräs 10 kuukauden ikäinen tyttö teki.

Karpalon tehoaineet ovat suurilta osin flavonoleja (kversetiini, myrisetiini) ja proantosyanidiineja. Siitä löytyy myös paljon happoja; mm. omena-, sitruuna- ja bentsoehappoa. Lisäksi karpalo on hyvä C-vitamiinin lähde. C-vitamiinia karpalossa on noin 20 mg/100 g.

Karpaloa on käytetty sammaksen ja virtsatietulehdusten hoitoon kautta aikain. Lisäksi marjaa on suositeltu flunssan hoitoon toipilasajan piristeeksi. Karpalon virtsatieinfektioita ehkäisevä vaikutus on huomioitu myös Käypä hoito –suosituksissa. (1) Suosituksessa todetaan, että karpalomehu tai karpalo-puolukkamehu näyttää vähentävän virtsatieinfektioiden uusiutumista. Tässä yhteydessä todetaan myös, että näyttö on osin ristiriitaista ja tulokset vaihtelevat eri potilasryhmissä. Vaihtelua on myös valmisteiden ja karpalon kasvukausien välillä, mikä saattaa vaikuttaa karpalovalmisteiden tehoon. Vuonna 2017 julkaistiin seitsemään tutkimukseen perustunut katsaus. Sen johtopäätös oli, että karpalo saattaa ehkäistä virtsatieinfektioiden uusiutumista muutoin perusterveillä naisilla. (2)

Karpalon vaikutuksen uskotaan perustuvan suurelta osin sen sisältämien A-tyypin proantosyanidiini-yhdisteiden kykyyn estää bakteereiden, kuten virtsatieinfektioille tyypillisen E. colin, kiinnittymistä limakalvoille. (3) Bakteereita tuhoava vaikutus on tullut esille myös helikobakteerin häädössä vatsan limakalvoilta (4). Näyttäisi myös siltä, että karpalojauhe voi edistää suoliston hyvien bakteereiden kasvua ja edistää suoliston mikrobiston hyvinvointia (5).

Karpalo näyttäisi tekevän hyvää myös sydän- ja verenkiertoelimistölle. Eräässä kymmenen tutkimuksen yhteenvedossa havaittiin karpalomehun nauttimisella olevan verenpainetta alentava vaikutus. Tämä vaikutus nähtiin erityisesti yli 50-vuotiailla. (6) Kannattaa siis kipakoittaa marja-annoksia välillä myös karpaloilla!

 

Tämä olikin tältä erää viimeinen Marjapommi-blogi. Jatkamme uusin aihein myöhemmin syksyllä. Sillä aikaa voitte liittyä marjamatkaamme Facebookin puolella. 

 

 

Lämmin kiitos teille kaikille lukijoille! 💜

 

Kuuntele Marjapommi podi täällä: 

https://soundcloud.com/user-954157633/t1-jakso-10-karpalo

https://open.spotify.com/episode/2LQNSatpChKkMtWLHLpc12

Marjapommi Facebookissa:

https://www.facebook.com/Marjapommi/

 

Marjaisin terveisin,

Anne ja Sari

 

 

 

 

 

 

Viitteet:

1. Käypä hoito – Virtsatieinfektiot. https://www.kaypahoito.fi/hoi10050

2.  Fu, ym.  Cranberry Reduces the Risk of Urinary Tract Infection Recurrence in Otherwise Healthy Women: A Systematic Review and Meta-Analysis. J Nutr. 2017 147(12):2282-2288. doi: 10.3945/jn.117.254961.

3. Törrönen; Sarkkinen, Karvonen ja Tapola. 2008. Yhteenveto tieteellisestä näytöstä koskien mustikan, karpalon ja puolukan ravitsemus- ja terveysvaikutuksia. Sitran julkaisu

4. Zhang, ym. Efficacy of cranberry juice on Helicobacter pylori infection: a double-blind, randomized placebo-controlled trial. Helicobacter. 2005 10(2):139-45. doi: 10.1111/j.1523-5378.2005.00301.

5. Rodríguez-Morató, ym. Cranberries attenuate animal-based diet-induced changes in microbiota composition and functionality: A randomized crossover controlled feeding trial.  J Nutr Biochem 62; 76-86. 

6)   Pourmasoumi ym. The effects of cranberry on cardiovascular metabolic risk factors: A systematic review and meta-analysis. Clinical Nutrition. 2020. 39(3): 774-788. https://doi.org/10.1016/j.clnu.2019.04.003.